Suomessakin viimeaikoina buhundeilla ilmenneiden muutamien kaihi-, lonkkavika, selkä ja patellaluksaatiolöydösten vuoksi Suomen buhundyhdistys haluaa muistuttaa terveystarkastusten tärkeydestä. Yhdistys suosittelee kaikille jalostukseen käytettäville koirille voimassa olevia terveystarkastuksia. Ennen astutusta pentueen molemmilla vanhemmilla tulee olla yli 1-vuotiaana tehdyt viralliset tarkastukset:
*silmäpeilaus (voimassa 2 vuotta, ”buhundkaihi”-koiran saa parittaa siltä osin terveen kanssa, muulla tavalla vakavasti silmäsairaita ei tule käyttää jalostukseen. Näitä ovat mm. PRA, kortikaalinen kaihi, posterior polaarinen kaihi, lasiaisen rappeuma, keratiitti, retinan dysplasiat (paitsi MRD diagnoosin saanut voidaan parittaa siltä osin terveen kanssa)
*polvitarkastus (voimassa 2 vuotta alle 3 vuotiaalle tehtynä, patellaluksaatiokoiria ei tulisi käyttää jalostukseen)
*kyynärkuvaus (kyynärien tulisi olla terveet)
*lonkkakuvaus ( A, B ja C-lonkkaisia voi käyttää, C-lonkkaisen saa parittaa A-tai B-lonkkaisen kanssa.
Pentueen sukusiitosasteen tulisi olla alle 6,25% 5. polvessa
Ulkomaista urosta käytettäessä sillä tulee olla voimassa oleva silmätarkastus ja lonkkakuvaus!
(Valitettavasti muualla kuin Suomessa ei polvia ja kyynäriä juurikaan tutkita)
Yhdistyksen pentulistalle pääsyn edellytyksenä on edellä mainitut tarkastukset ja muut yhdistyksen jalostussuositukset!
Koska rodulla ei (vielä) ole PEVISAa, paritettavien koirien terveystutkimusten teettäminen jää kasvattajien vastuulle. Tällä hetkellä kaikki rekisteröityjen buhundien pennut saa rekisteröityä, myös ilman vanhempien terveystarkastuksia. On hyvä muistaa, että tarkastamaton ei ole sama kuin terve!
Myös pennunottajien on hyvä olla tietoisia rotua uhkaavista perinnöllisistä sairauksista pentua ottaessaan ja tarkistaa, että pentueen molemmilla vanhemmilla olisi voimassa olevat suositeltavat terveystarkastukset. Kaikki tehdyt tarkastukset löytyvät Suomen kennelliiton Koiranet-tietokannasta.
Myös ulkomaisten tuontipentujen vanhempien terveystaustat olisi hyvä selvittää etukäteen ko. maan koiratietokannasta (Ruotsi SKK hunddata, Norja NKK dogweb)
Myös yksittäisten koiranomistajien panos perinnöllisten sairauksien vastustamisessa on ensiarvoisen tärkeää. Vaikka koiraa ei koskaan jalostukseen käytettäisikään, virallisten tutkimusten teettäminen ja niistä saatava tieto on iso apu kasvattajille ja rodun tulevaisuudelle!