Jalostus

Buhundeilla tavatut perinnölliset sairaudet

Buhundilla esiintyvät perinnölliset sairaudet ovat:

  • HC eli harmaakaihi ja sen yksi alalaji, nukleaarinen pulverulentti katarakta, jota kutsutaan myös Buhund-kataraktaksi.
  • Perinnöllinen lonkkaniveldysplasia

Lisäksi buhundeilla esiintyy yksittäistapauksina kaikille koiraroduille yleisiä sairauksia, kuten esim. syöpää ja kohtutulehdusta. Näitä ei kuitenkaan luokitella perinnöllisiksi.

 

Buhundien jalostussuositukset

Buhundit eivät kuulu Kennelliiton PEVISA-ohjelmaan eli perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan. Yhdistys voi vain suositella seuraavia ohjeita jalostuskoirille. Kennelliitolla on kuitenkin joitakin kaikille roduille yhtenäisiä sääntöjä, joita jokaisen kasvattajan on noudatettava. Tiedot löytyvät Kennelliiton kotisivuilta, www.kennelliitto.fi. Navigointiohje: yläpalkista valitaan kennelliitto, alasvetovalikosta valitaan lomakkeet ja säännöt ? kasvatus ja terveys. Täältä löytyy monia kasvattamiseen ja terveyteen liittyviä lomakkeita, ohjeita ja sääntöjä, mm. koirarekisteriohje.

Jalostukseen käytettävät koirat olisi hyvä tutkia lonkkien, polvien, kyynärpäiden ja silmien osalta. Silmäsairauksista yleisin on nukleaarinen pulverulentti katarakta eli buhund-katarakta. Buhundeilla voi myös esiintyä kaikille roduille yhteisiä silmäsairauksia, vaikka niitä ei olisi koskaan diagnosoitu buhundeilla yhtään kappaletta.

Jalostuskoirien ikä ja sukusiitosaste
Jalostukseen käytettävän nartun tulisi olla vähintään 2-vuotias ja uroksen vähintään 18 kuukautta vanha. Uroksilla tulee olla molemmat kivekset normaalisti laskeutuneena kivespusseihin. Suositellaan tekemään yhdistelmiä, joissa sukusiitosaste alle 6.25% laskettuna 5. polvessa.

Lonkkaniveldysplasia
Lonkat olisi hyvä kuvata koiran ollessa noin 2-vuotias. Lonkakuvaus on virallinen yli 1-vuotiaalle tehtynä. Yhdistys suosittelee A -ja B-lonkkaisten jalostuskäyttöä. C-lonkkainen voidaan parittaa A-lonkkaisen kanssa.

Polvitutkimus
Polvet olisi hyvä tutkituttaa ennen astutusta. Yhdistys suosittelee vain tervepolvisten koirienjalostuskäyttöä. Kennelliiton PEVISA- roduille polvitutkimustulos on lopullinen, kun se on tehty yli kolmevuotiaalle koiralle. Alle kolmevuotiaalle tehty tutkimus on voimassa kaksi vuotta

Kyynärniveldysplasia
Yhdistys suosittelee kyynärpäiden kuvausta lonkkakuvauksen yhteydessä ja käytettävän terveitä koiria jalostukseen. Kyynärtutkimustulos on virallinen yli yksivuotiaalle tehtynä.

Silmätutkimus
Jalostukseen käytettävät koirat tulisi tutkia ennen astutusta, mieluiten mahdollisimman lähellä astutusajankohtaa. Silmätutkimustulos on voimassa kaksi vuotta, kun se on tehty yli yksivuotiaalle koiralle. Silmäsairauksia voi puhjeta koiralla koko eliniän ajan. Tutkimustulos ei vaikuta pentujen rekisteröintiin. Yhdistys suosittelee, ettei sairaita koiria käytettäisi jalostukseen. Jalostuskoirat tulisi silmätarkastaa säännöllisesti koko koiran elinajan.

Katarakta (HC) eli perinnöllinen harmaakaihi
Perinnöllinen harmaakaihi on linssin samentuma joko yhdessä tai molemmissa silmissä. Esiintyy nuorilla ja keski-ikäisillä koirilla. Useimpien kaihimuotojen periytymismekanismia ei tunneta, tunnettujen muotojen periytymismekanismi on autosomaalinen resessiivinen. Tyypilliset muodot buhundeilla ovat posterior polaarinen katarakta ja nukleaarinen pulverulentti katarakta eli buhund- katarakta. Kortikaalista ja posterior polaarista kataraktaa sairastavaa koiraa ei saa käyttää lainkaan jalostukseen. Nukleaarista pulverulenttia eli buhund-kataraktaa sairastava koira voidaan parittaa tervesilmäisen koiran kanssa.

RD eli retinan dysplasia
Retinan dysplasia eli verkkokalvon synnynnäinen kehityshäiriö jaetaan vakavuudeltaan kolmeen luokkaan. Verkkokalvo on jo sikiökaudella kehittynyt epänormaalisti. Verkkokalvo voi olla liikakasvuinen, muodostanut poimuja tai osin irtaantunut.

MRD (multifokaali): koiralla on 1 tai useampi poimu joko toisessa tai molemmissa silmissä. Ei vaikuta koiran näkökykyyn. MRD:tä sairastavan koiran voi parittaa tervesilmäisen koiran kanssa. (Tämä on kaikilla roduilla voimassa oleva ohje).

GRD (geograafinen): laajemmat muutokset poimuissa ja verkkokalvon ohentumien saarekemaisissa kertymissä. Vaikuttaa todennäköisesti näkökykyyn. GRD:tä sairastavaa ei saa käyttää jalostukseen.

TRD (totaali): verkkokalvo on kokonaisuudessaan irti. Koira on usein syntymästään asti sokea. TRD:tä sairastavaa ei sa käyttää jalostukseen.

PRA eli progressiivinen retinan atrophy
Verkkokalvon etenevä surkastuma voi esiintyä joko nuorella iällä tai puhjeta vasta veteraani-iässä ja johtaa aina sokeuteen. PRA:ta on monta eri tyyppiä, rodun sisällä voi olla eri muotoja ja eri roduilla on erilaisia PRA:n muotoja. Periytymismekanismi on yleensä autosomaalinen resessiivinen. PRA:ta sairastavaa koiraa ei saa käyttää jalostukseen.

PHTVL / PHPV
Linssin ja silmänpohjan välinen sikiökautinen verisuoni ei ole normaalisti surkastunut. Muutokset jaetaan vakavuudeltaan asteisiin 1-6. Aste1 ei ole este jalostukselle, asteita 2-6 ei saa käyttää jalostukseen. (Tämä on kaikilla roduilla voimassa oleva ohje).

Keratiitti eli pannus keratitis
Krooninen pinnallinen keratiitti, sarveiskalvon tulehdus. Sarveiskalvon pinnalle syntyy harmaata pigmenttiä, sidekudosmuodostumaa. Ajan myötä sarveiskalvo tulee läpinäkymättömäksi ja johtaa sokeuteen. Aiheuttaa silmissä valon arkuutta, sarveiskalvo herkistyy ultraviolettisäteilylle ja etenkin kevätauringossa saattaa koira tarvita aurinkolasit. Hoitomuotona päivittäin silmävoidetta. Yleinen saksanpaimenkoirilla. Tunnetaan myös nimillä: Chronic Superficial Keratitis, CSK, Überreiterin syndrooma, krooninen pinnallinen keratiitti, superfikiaali keratiitti. Perinnöllisyyttä ei ole voitu todistaa, mutta perinnöllisen taipumuksen aiheuttajana voisi olla dominantti autosomaali geeni. Sairasta koiraa ei tulisi käyttää jalostukseen.

Lasiaisen rappeuma
Lasiaisen koostumus muuttuu, muodostaa rihmoja ja lasiaisneste saattaa vuotaa silmän etukammioon. Lasiaisen rappeuma voi johtaa muihin vakavampiin silmäsairauksiin. Tauti itsessään ei aiheuta kipua ja harvoin vaikuttaa näkökykyyn. Lasiaisen rappeumaa sairastavaa ei tulisi käyttää jalostukseen.

Distichiasis / ektooppinen cilia
Ylimääräisiä ripsiä, jotka tulevat ulos normaalin ripsirivin sisäpuolelta luomen reunasta, kutsutaan distichiasis:ksi. Luomen sisäpinnalta ulostulevat ripset ovat nimeltään ektooppinen cilia. Sarveiskalvoa vasten kasvava ripsi voi aiheuttaa sarveiskalvon vaurioitumisen. Jalostukseen ei tulisi käyttää kahta saman diagnoosin saanutta koiraa. Muutokset jaotellaan lieviin, kohtalaisiin ja vakaviin.

Autosomaalinen resessiivinen ei sukupuolikromosomissa oleva, väistyvästi periytyvä
Dominantti autosomaali ei sukupuolikromosomissa oleva, vallitsevasti periytyvä

Kortikaalinen katarakta kuorikerroksessa sijaitseva
Posteriorinen katarakta linssin takaosassa sijaitseva

Polaarinen katarakta linssin keskellä sijaitseva
Punktaatti katarakta pistemäinen

Nukleaarinen katarakta ytimessä sijaitseva
Nukleaari fibrillaari katarakta ei juurikaan etene

Nukleaarinen pulverulentti katarakta eli ”Buhund katarakta” etenee vaiheittain koiran ikääntyessä

 

Buhundien patellaluksaatiotilanne, 2013 mennessä virallisesti tutkitut koirat

Regina 0/0
Varg 0/0
Vuonohaan Anselmi 1/3 med.
Vuonohaan Dara Dirlanda 0/0
Vaalebjonn’s fb Picasso 0/0
Buhunden ab Mona 0/0
Maxfrin Asgeir 0/0
Remueric 0/0
Rusoemil 0/0
Ristoelmeri 0/1 med.
Gnipagrottans Eero Frekenpoika 0/0
Figaro 0/0
Gnipagrottans Lauri Antero 1/1 lat.
Cipacan Mascot 0/0
Cipacan Maya Melian 0/0
Cipacan Milla Magia 0/0
Cipacan Milly Molly 0/0
Cipacan Mocca Master 0/0
Lukka Yaga Fra Den Norske Gården 0/0
Pe-Gu’s Modige Maia Nukadatter 0/0

 

Näyttelyarvosteluissa todetut hammaspuutokset

Raumerrikets Remu Rutgersønn, oikealta ylhäältä puuttuu P2, P3 puuttuu.
Maxfrin Alida, vasemmalta alhaalta puuttuu P2, oikealta alhaalta P2 ja P3.
Tunturipuron Jääenkeli, oikealta ylhäältä puuttuu P2

 

Silmälöydökset

Formes Brenda, synt. 1991, posterior polaarinen katarakta
Tunturipuron Ensilempi, synt. 1995, posterior polaarinen katarakta
Vuonohaan Anselmi, synt. 1998, posterior polaarinen katarakta, keratiitti
Vuonohaan Balthasar, synt. 2000, katarakta, jonka sijaintia ei määritelty
Vuonohaan Caritas Lucia, synt 2002, nukleaarinen katarakta (buhund kat.)
Vuonohaan Casanova, synt 2002, nukleaarinen katarakta (buhund kat.)
Vuonohaan Charlotta, synt 2002, nukleaarinen katarakta (buhund kat.)
Frank, synt. 2007, katarakta, jonka sijaintia ei määritelty
Figaro, synt. 2007, nukleaarinen katarakta (buhund kat.)
Ristoelmeri, synt 2008, nukleaarinen katarakta (buhund kat.)
Rusoemil, synt 2008, nukleaarinen katarakta (buhund kat.)
Cipacan Milly Molly, synt 2010, Lasiaisen rappeuma
Kimuras Klaus, synt. 2010, posterior polaarinen katarakta
Lukka Yaga Fra Den Norske Gården, synt 2011, Katarakta, jonka sijaintia ei ole määritelty : epäilyttävä
Ruska Tjejen Fra Den Norske Gården, synt 2011, Katarakta, jonka sijaintia ei ole määritelty : epäilyttävä, MRD

Sekä sairaan, että terveen diagnoosin saaneet:
Tune, synt. 1995, katarakta, jonka sijaintia ei määritelty
Maxfrin Asgeir, synt. 2005, nukleaarinen katarakta, epäilyttävä (buhund kat.)
Maxfrin Bendik, synt. 2007, nukleaarinen katarakta (buhund kat.)
Rusoemil, synt. 2008, sarveiskalvon dystrofia, nukleaarinen katarakta (buhund kat.)
Remueric, synt. 2008, nukleaarinen katarakta (skl paneeli: ei perinnöllisiä silmäsairauksia)
Ruska Tjejen Fra Den Norske Gården, synt 2011, Katarakta, jonka sijaintia ei ole määritelty : epäilyttävä, MRD